Tuntuuko kuin maailmaa katsoisi ohuen harmaan verhon läpi? Vaikka silmälasit puhdistaisi huolellisesti näkö ei tunnu kirkastuvan? Kyseessä voi olla kaihi, jossa silmän oma mykiö eli linssi samentuu vähitellen. Kaihi on erittäin yleinen silmäsairaus ja se kehittyy yleensä hitaasti, minkä vuoksi muutoksiin ehtii usein hieman tottua ennen kuin näkö heikkenee merkittävästi.
Hyvä uutinen on, että kaihi ei vaadi kiireellistä hoitoa. Näkö saadaan korjattua leikkauksella ja operaation onnistumisprosentti on hyvä.
Mikä kaihi on?
Terve mykiö on kirkas ja läpinäkyvä, jolloin valo pääsee kulkemaan verkkokalvolle esteettä. Kaihissa mykiö menettää kirkkauttaan ja muuttuu sameaksi. Samentumat hajottavat valonsäteitä ja estävät valon kulkemista silmän takaosaan. Näkö muuttuu vähitellen epätarkaksi ja kontrastien erottaminen vaikeutuu.
Kaihi voi myös muuttaa silmän taittovoimaa, minkä vuoksi silmälasien voimakkuus saattaa muuttua tavallista useammin. Osa huomaa yhtäkkiä näkevänsä paremmin ilman laseja tai melko uusien lasien jääneen jo liian miedoiksi. Ilmiö on yleensä väliaikainen ja näkö jatkaa sumenemistaan.
Yleisin kaihin syy on luonnollinen ikääntyminen. Kaihin kehittymistä voivat kuitenkin nopeuttaa myös esimerkiksi diabetes, silmävammat, pitkäaikainen kortisonilääkitys, voimakas UV-säteily sekä tupakointi.
Kaihin oireet
Kaihi kehittyy hitaasti kuukausien tai vuosien aikana, eikä oireita välttämättä edes huomaa heti. Kaihin etenemisnopeus vaihtelee paljon yksilöittäin. Tavallisimpia oireita ovat:
- Näön asteittainen sumentuminen.
- Valojen häikäisy erityisesti pimeällä ajettaessa.
- Kontrastien heikkeneminen.
- Värien muuttuminen himmeämmiksi tai kellertäviksi.
- Toistuvat muutostarpeet silmälasireseptiin.
- Kaksoiskuvat tai varjokuvat toisessa silmässä.
On tärkeä huomioida, että samantyyppisiä oireita on muissakin silmäsairauksissa. Myös sellaisissa, jotka voivat vaatia kiireellisempää hoitoa. Oireita ei pidä jäädä seurailemaan itsekseen vaan suunnata näöntarkastukseen.
Miten kaihi todetaan?
Kaihilöydökset, erityisesti alkavat, ovat optikon arkipäivää. Joskus jo oireiden perusteella osataan epäillä kaihia, mutta mykiön samentumat voi helposti nähdä silmän mikroskopiatutkimuksessa. Jos optikon tutkimuksessa näköä ei saada tarkaksi ja herää epäily kaihista , asiakas ohjataan silmälääkärin tutkimukseen. Silmälasien tekemiselle jo tässä vaiheessa ei ole estettä, mutta tapauskohtaisesti pitää aina miettiä, onko järkevää käydä ensin lääkärissä.
Silmälääkäri tekee lopullisen diagnoosin tutkimalla mykiön biomikroskoopilla, poissulkee muut silmäsairaudet ja arvioi samalla, kuinka paljon kaihi vaikuttaa näköön ja ylittyykö lähetekynnys.
Kaihi hoidetaan leikkauksella
Alkuvaiheessa kaihin aiheuttamia näkömuutoksia voidaan joskus kompensoida uusilla silmälaseilla. Tämä toimii vain tiettyyn pisteeseen asti ja asiantunteva optikko/silmälääkäri kyllä pitää huolen, ettei asiakas uusi silmälaseja turhaan.
Ainoa tehokas hoito on kaihileikkaus. Toimenpiteessä samentunut mykiö poistetaan ja sen tilalle asetetaan kirkas keinomykiö. Leikkaus tehdään yleensä paikallispuudutuksessa, ja se kestää vain noin 15–30 minuuttia. Kotiin pääsee saman päivän aikana.
Moni jännittää silmäleikkausta ja on huolissaan, pystyykö pysymään paikallaan operaation ajan. Silmäänhän ei normaalissa arjessa kosketa lainkaan ja ajatus leikkauksesta voi herättää tunteita inhosta kauhuun. Kaikissa hoidoissa on riskinsä, mutta kaihileikkaus on yksi maailman yleisimmistä ja onnistumisprosentiltaan parhaista leikkauksista. Valtaosa potilaista kokee näön kirkastuvan merkittävästi ja arjen sujuvuuden paranevan nopeasti. Ennen leikkausta voi pyytää rauhoittavan esilääkityksen.
Opiskeluaikoina leikkauksia vierestä seuranneenakin sanoisin, että toimenpide on paljon pienempi ja nopeampi kuin etukäteen uskoisi. En edes pysty laskemaan, kuinka usein asiakas on sanonut minulle jännittäneensä tai lykänneensä leikkausta ihan turhaan. Oikeastaan asiakkaiden kommenttien perusteella koko prosessin hankalin (tai ärsyttävin?) vaihe saattaakin olla lääketippojen tiheä annostelu leikkauksen jälkeen.
Milloin kaihileikkaukseen kannattaa hakeutua?
Kaihileikkaukseen ei tarvitse mennä heti diagnoosin jälkeen. Ratkaisevaa on se, kuinka paljon kaihi haittaa jokapäiväistä elämää. Jos lukeminen vaikeutuu, autolla ajaminen tuntuu epävarmalta, harrastukset kärsivät tai näkö ei enää korjaannu riittävästi silmälaseilla, on hyvä keskustella leikkaushoidosta.
Yksityiseen kaihileikkaukseen voi hakeutua oikeastaan heti, kun oireet kokee häiritseviksi. Julkiselle puolelle on tarkat kriteerit, kuinka heikko näön pitää olla kaihijonoon pääsemiseksi:
- potilaan paremman silmän näkökyky parhaalla silmälasikorjauksella on 0,5 tai heikompi
- näkökyky huonommin näkevässä silmässä on 0,3 tai heikompi (parhaalla lasikorjauksella), vaikka toinen silmä näkisikin paremmin kuin 0,5.
Leikkauskriteerit vaativat alle 0,5 näöntarkkuutta.
Käypä hoito -suosituksissa on lisäksi jokin seuraavista tekijöistä esiintyy:
- Takakapselikaihi, joka vaikeuttaa merkittävästi selviytymistä päivittäisistä toimista esimerkiksi liikenteessä.
- Potilaalle on tehty toiseen silmään kaihileikkaus ja tämän jälkeen on syntynyt yli 2 dioptrian eritaittoisuus silmiin ja se haittaa potilasta.
- Kaihi hankaloittaa muun silmäsairauden seurantaa.
Monelle tulee yllätyksenä, että esimerkiksi ammatti ja sen näkövaatimukset eivät automaattisesti oikeuta kaihileikkaukseen. ”Kaihijonot” ovat tällä hetkellä melko tukossa ja 6 kuudenkuukauden hoitotakuu ylittyy. Tämä tekstin kirjoitushetkellä OmaHämeen jono on noin 7 kk. (Tarkasta jonon pituus: Tästä )
Näön heikkeneminen vaikuttaa arkeen ja elämänlaatuun
Näkö vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka itsenäisesti ja aktiivisesti voimme elää arkeamme. Heikentynyt näkö voi vähitellen kaventaa elämänpiiriä – liikkuminen kodin ulkopuolella voi tuntua epävarmemmalta, harrastuksiin lähteminen vaikeutua ja yhteydenpito läheisiin vähentyä. Erityisesti Suomen pimeä talvikausi asettaa näölle omat haasteensa, kun hämärässä liikkuminen, portaiden hahmottaminen tai autolla ajaminen vaativat tarkkaa näköä.
Siksi näön muutoksiin kannattaa kiinnittää huomiota ajoissa, jotta arjen aktiivisuus ja itsenäisyys säilyvät mahdollisimman pitkään.
