kaihi oireet

Glaukooma eli silmänpainetauti on yksi yleisimmistä vakavista silmäsairauksista. Tauti vaurioittaa näköhermoa ja kaventaa näkökenttää. Hoitamattomana se voi johtaa putkinäköön ja pysyvään näön heikkenemiseen.

Silmänpainetauti on nimenä hieman harhaan johtava: kyse ei ole vain korkeasta silmänpaineesta vaan sen seurauksena syntyvästä näköhermon vaurioitumisesta. Glaukoomasta käytettiin ennen myös nimitystä viherkaihi. Sairaus on elinikäinen ja vaatii seurantaa, sekä yleensä päivittäisen lääkityksen.

Mistä glaukoomassa on kyse?

Näköhermo toimii yhteytenä silmän ja aivojen välillä. Se välittää silmän verkkokalvolta saadun näkötiedon aivoihin, joissa muodostamme näkemämme kuvan ympäröivästä maailmasta.

Glaukoomassa näköhermon säikeet vaurioituvat, jolloin osa silmän keräämästä tiedosta ei enää välity normaalisti eteenpäin. Tämä aiheuttaa näkökenttään puutoksia eli alueita, joista näköhavainto heikkenee tai puuttuu kokonaan.

Muutokset alkavat usein näkökentän reuna-alueilta, minkä vuoksi niitä ei välttämättä huomaa itse arjessa. Aivot myös täydentävät puuttuvia alueita, joten näkö voi tuntua pitkään normaalilta, vaikka näköhermossa olisi jo tapahtunut muutoksia. Näkökentän kapeneminen lisää esim. huonekaluihin törmäilyä ja kompastumista, sekä vaikuttaa ajokykyyn (ja ajokortin uusintaan).

Koska oireiden tunnistaminen aikaisessa vaiheessa on lähes mahdotonta, silmälääkärin tutkimusta suositellaan säännöllisesti kaikille yli 40-vuotiaille.

Riskitekijöitä:

ikä, + 40–50 vuoden iästä alkaen
lähisuvussa esiintyvä glaukooma
kohonnut silmänpaine
voimakas likinäköisyys
diabetes ja tietyt muut yleissairaudet
aiemmat silmävammat tai silmäleikkaukset

Kuva: Jmarchn / Wikimedia Commons, CC BY-SA 3.0

Optikkona minulle on vastaanotolla tullut vastaan muutama pitkällekin edennyt glaukooma, jotka on lähetetty silmälääkärille lopulliseen diagnoosiin. Vauriot olivat jo sillä tasolla, että edes näkökentän keskiosa ei ollut tarkka.

Yhteistä näille kaikille tapauksille oli, että edellisestä näöntarkastuksesta oli hyvin pitkä aika. Näön heikentyessä ei oltu menty näöntarkastukseen vaan esimerkiksi hankittu vahvempaa lukulasia tai suurennuslasi. Kun kotikonstein ei näkö enää tarkentunut ja lopulta hakeuduttiin optikon tarkastukseen, oltiin jo liian myöhässä. Vaurio oli jo tapahtunut. Sairausepäily ja näkövamman pysyvyys tulee yleensä täytenä yllätyksenä.

Ehdottomasti optikon urani kamalimpia hetkiä. Haluan kannustaa kaikkia käymään näöntarkastuksessa säännöllisesti, vaikka aikomuksena olikin ostaa ”vain” valmislasit.

Glaukoomakohtaus – Äkillinen silmänpaineen nousu vaatii nopeaa hoitoa

Suurin osa glaukoomista kehittyy ilman äkillisiä oireita, mutta ahdaskulmaglaukooma voi aiheuttaa niin sanotun glaukoomakohtauksen. Siinä silmän sisäisen nesteen kulku estyy äkillisesti, jolloin silmänpaine voi nousta nopeasti korkeaksi.

Glaukoomakohtauksen oireita voivat olla:

voimakas silmäkipu
silmän punoitus
näön sumentuminen tai valokehät valojen ympärillä
päänsärky
pahoinvointi ja joskus oksentelu

Oireet voivat olla voimakkaita ja tuntua myös yleisoireina, minkä vuoksi kohtaus voidaan joskus sekoittaa esimerkiksi migreeniin. Hoitamattomana nopeasti kohonnut silmänpaine voi vaurioittaa näköhermoa, joten kyseessä on päivystyksellistä hoitoa vaativa tilanne.

Ainut keino todeta alkava glaukooma on silmälääkärin tutkimus.

Silmänpaine ei aina nouse korkealle.

Silmän sisällä kiertää jatkuvasti nestettä, jonka muodostuminen ja poistuminen ylläpitävät sopivaa painetasoa silmässä. Jos nesteen poistuminen häiriintyy, silmänpaine voi kohota. Normaalipaine on 10-21 mmHg.

Kohonnut silmänpaine on merkittävä glaukooman riskitekijä, sillä se voi vaurioittaa näköhermoa. Kaikille kohonneesta silmänpaineesta kärsiville ei kuitenkaan kehity glaukoomaa, ja toisaalta glaukoomaa voi esiintyä myös ilman kohonnutta silmänpainetta. Siksi pelkkä silmänpaineen mittaus ei riitä sulkemaan glaukoomaa pois.

Matalapaineglaukoomassa näköhermo vaurioituu, vaikka silmänpaine olisi normaalilla tasolla. Sen havaitseminen vaatii näköhermon ja näkökentän tutkimisen . Silmänpohjakuvaus ei ole tähän riittävä tutkimus ja joskus syvyysnäkymän puuttuminen voi jopa antaa harhaanjohtavaan näkymän. Silmänpohjakuva sopii paremmin muutosten seurantaan.

Silmänpaineen mittaus ei havaitse kaikkia glaukoomatyyppejä.

Glaukooman hoito

Sairauden hoidon tavoitteena on estää tai hidastaa näköhermon vaurioitumista ja säilyttää mahdollisimman hyvä näkökyky koko elämän ajan. Jo syntynyttä näkökenttäpuutosta ei voida korjata, minkä vuoksi varhainen toteaminen ja säännöllinen seuranta ovat erittäin tärkeitä.

Yleisin hoitomuoto on silmänpainetta alentava lääkitys, tavallisimmin silmätipat. Tarvittaessa hoitoa voidaan täydentää laserhoidolla tai leikkauksella. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti, ja sen toimivuutta seurataan säännöllisillä silmätutkimuksilla.

Vaikka glaukooma on elinikäistä seurantaa vaativa sairaus, hyvällä hoidolla sen etenemistä voidaan usein hallita tehokkaasti ja näkökykyä suojata vuosiksi eteenpäin.